Mehiläisvahakynttiläkurssi

Kahden kurssilaisen tekstit:

1.

Jokiläänin kansalaisopisto järjesti uutuuskurssina 7. –  8.11.2015 kynttilänvalmistuskurssin. Mehiläisvahasta työstettiin eri tekniikoilla kynttilöitä, kuten vahalevy ja valamistekniikoilla. Kurssilla tutustuttiin myös erilaisten muottien tekemiseen.

Kurssin aluksi opettaja Arja Perälä kertoi materiaalista ja näytti mallikappaleita. Tutkimme myös mallikirjoja ja ideoimme erilaisia mahdollisuuksia valmistaa kynttilöitä. Ensimmäisenä työnä valmistettiin mehiläislevyistä pitkiä kynttilöitä. Mehiläisvahaa saattoi mitata, leikata ja värisävyjä yhdistellen luoda mitä erilaisempia kynttilöitä. Pian oppilaat huomasivatkin, että tällä kurssilla mielikuvitus sai lentää.

Kurssia jatkettiin sulattamalla mehiläisvaharakeita. Sulanut vaha voitiin kaataa erilaisiin muotteihin. Tuloksena syntyi joukko erimallisia kynttilöitä. Kynttilät saavat varmasti jouluna loistaa ja vienosti tuoksua omissa erilaisissa asetelmissaan.  

Tunnelma kurssilla oli mukava. Ja touhua riitti, kuin joulupukin kynttiläpajassa. Vielä täytyy mainita sekin, että kun kurssilla syntyi kynttilätuotteita, niin myös kädet saivat hyvän pehmentävän mehiläisvahakäsittelyn.

Tässä kuvia kurssilta. Ole hyvä ja tutustu.

 

 Teksti Tuija P-E. Myös kurssilla touhussa mukana ollut.

2.

 Niin vihreitä mehiläisvahalevyjä. Tuli heti mieleen ajatus kokeilla erilaisia kuusia.

"Sininen enkeli" muistoja mieleen.

Pikkuruusumuotilla kahden värin kokeilu.

 Kuohuviinilasien käyttö muotteina.

-Merja

Arabialainen iltapäivä

Jokiläänin kansalaisopisto sekä opistolaisyhdistys järjestivät 27.9.2015 Arabialaisen kulttuuri-iltapäivän. Iltapäivän aikana tutustuimme Arabialaiseen musiikkiin, perinnerummun soittoon, itämaiseen tanssiin, historiaan, kulttuuriin ja taiteeseen. Salista kuului myös iloista naurua ja tarinointia arabialaisesta kulttuurista. Eikä unohtaa sovi myöskään kahvipöydän arabialaisia kakkuja, jotka tuoksuivat ja maistuivat itämaiselle mystiikalle ja hurmaaville kukille.

Matkaoppaaksi kulttuuri-iltapäivään olimme saaneet seuraamme Musa Esmailin. Musa on kotoisin Jordaniasta, sen pääkaupungista Ammanista. Matkaoppaastamme johtuen tutustuimme arabialaiseen kulttuuriin, erityisesti Jordanialaiseen elämään ja kulttuuriin.

Iltapäivän alkajaisiksi kuuntelimme itämaista musiikkia ja tanssinopettaja Reija Palttala esitti itämaista tanssia. Opettaja myös kertoi tanssista ja kehotti tulemaan mukaan tanssitunneille harjoittelemaan tanssillista liikuntaa.

Seuraavaksi tutkimme isoa Lähi-idän karttaan. Kartan eri alueista, kaupungeista, historiallisista seuduista ja kulttuuri ympäristöistä saimme Musan välityksellä lähikosketuksen Jordanian kuningaskuntaan. Tutustuimme Jordanian eri väestöryhmiin, Jordanialaisiin, Palestiinalaisiin ja Beduiineihin.  

Musa kertoi kuulijoille mm. Petrasta, Jordanian kuuluisimmasta nähtävyysmiljööstä. Petraan syntyi jo 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua 30 000 asukkaan kaupunki. Petrasta löytyy tutkimusmatkailijalle paljon tutkittavaa, kuten luola asuntoja, vesikourujärjestelmiä, puutarhaterasseja, uhripaikkoja, kuninkaallisia hautoja, temppeleitä ja marmoriteitä. Historiasta ja taiteesta nauttivalle loistava vierailupaikka.   

Tarinoiden ja kertoilun lomassa katselimme videoita mm. Madabasta, se on mosaiikkikeskus Jordaniassa. Jerash kaupunki tuli tutuksi festivaalikaupunkina. Kuollutmeri ja sen rannat lomaparatiisina ja ihon ja kauneuden hoitopaikkana.

Musa kertoi myös Jordanian tilanteesta pakolaisten ja pakolaisvirran vaikutuksista. Aina vuoteen -1948 Amman oli alueeltaan ja väkiluvultaan pikkukaupunki. Parina seuraavana vuonna alkanut pakolaisvirta Palestiinan puolelta, kaksinkertaisti maan väkiluvun muutaman päivän aikana. Nykyisin Jordaniassa on miljoonia pakolaisia ja heille on mm. omat asuinalueensa Jordaniassa.

Iltapäivän aikana ehdimme tutustua myös Jordanialaiseen pukeutumiskulttuuriin. Miten se eroaa kaupungeissa ja maaseudulla? Pukeutuminen eri-ikäisten ihmisten, naisten ja miesten kesken. Kuulijoina olleita naisia miellytti erityisesti Jordanialainen tapa, että naisen korut Jordaniassa ovat naisen henkilökohtaista omaisuutta, johon hänellä itsellään on täysi määräysvalta. Jordanialainen tyttö kartuttaa korupääomaansa syntymästään lähtien, vaikka eniten koruvarasto karttuu avioliiton solmimisen yhteydessä. Koruja antavat lahjaksi sekä morsiamen oma, että sulhasen suku. Monilla naisilla on myös oma korumallistonsa.

Kahvitauolla maisteltiin arabialaisia leivonnaisia. Samalla keskusteltiin Jordanialaisesta ruokakulttuurista. Kahvia juodaan Jordaniassa myös paljon. Erityisesti Beduiineilla kahvilla on symbolinen merkitys. Kahvia on aina tarjottava vieraalle. Perinteen mukaan isäntä juo aina ensimmäisen kupin, osoittaakseen ettei kahvi ole myrkytettyä ja tarkistaakseen ettei kahvi ole esim. jäähtynyttä. Musa kertoi, miten kahvia keitetään perinnepannulla oikein. Se on se kiva pikku-pannu, jonka monet tuovat tuliaisena matkalta kotiin ja sitten ihmetellään, miten sillä pannulla keitetään kahvia ja millaista kahvia.

Iltapäivän aikana kuuliat saivat tietoa ja monia matkavinkkejä Arabialaisesta kulttuurista. Jordania tuli tutummaksi tapoineen ja nähtävyyksineen. ”Nojatuolimatkat” on antoisia matkoja tutustua uusiin paikkoihin ja saada lähempää tietoa eri kulttuureista.   

Tervetulotoivotus arabialaiseen iltaan

Arabialaiset kakut

Lisää kuvateksti

Reija Palttala

Musa Esmail

Tuija Pietilä-Estrada

Taide ja kulttuurimatka

Aurinko hymyili taivaalla, kun Jokiläänin kansalaisopiston taide ja kulttuurimatkalaiset lähtivät matkalle kohti Espoota 29.8.2015. Matkakohteiksi oli valikoitunut Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti(klik)Tarvaspäässä ja näyttelykeskus WeeGee(klik). Kuin bonuksena, mainituissa kohteissa vietettiin myös Espoon kaupunkipäivää, Espoo päivää. Päivä oli siis täynnä TAIDETTA JA KULTTUURIA. Ja tämä ryhmä oli todellakin valmiina elämyksille ja taideyllätyksille. 

Vuosi 2015 on juhlan aikaa Akseli Gallen-Kallelalle. Tänä vuonna Gallen-Kallelan syntymästä tuli kuluneeksi 150 -vuotta. Hän syntyi 26. huhtikuuta 1865 Porissa, Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suuren taiteilijan ateljeekoti odotti vierailijoita kauniin puiston ympäröimänä. Tarvaspään linna on taiteilijan itsensä suunnittelema ja rakennuttama vuosina 1911 – 1913. Sen vieressä, Tarvaspään pihapiirissä sijaitsee myös puuhuvila, joka aikoinaan toimi Gallen-Kallelan perheen kotina. Nyt koti on muutettu viehättäväksi kahvilaksi. Alkajaisiksi nautimme ja tyydytimme makuhermojamme istumalla pitsihuvilassa kupposen ja herkullisten leivonnaisten ääressä.    

Kun herkut oli nautittu, siirryimme Ateljeetaloon. Ateljeehuoneessa saimme seuraamme oppaan kertomaan taiteilijasta ja hänen elämästään Tarvaspäässä. Kuulimme tarinoita taideteosten syntyvaiheista, näimme taiteilijan kädenjälkeä maalauksissa, veistoksissa ja huonekaluissa. Ja aistimme suuren taiteilijan ja hänen perheensä elämää.  

Sanotaan, että romantikko toteutti linnansa aikana, jolloin siihen näytti olevan vähiten varaa. Linnaan kokeiltiin Suomessa jokseenkin uutta teräsbetonivalua. Nuoruudenunelmien linnan taiteilija halusi myös  edustavan uusinta tekniikkaa aina vesijohtoja, viemäreitä, kylpyhuonetta, keskuslämmitystä ja sähkövaloja myöten. Hauska yksityiskohta olikin, miten taiteilija saattoi istua kylpyhuoneessaan, toisessa kerroksessa ja katsella kylpiessään ateljeehensa taulujaan ja miettiä samalla seuraavia siveltimen vetojaan.

Tutustuminen jatkui eri näyttelyhuoneisiin. Taiteilija olisi varmaan tyytyväinen vierailijoistaan, sillä alun perin Gallen-Kallela tarkoittikin linnansa hänen taiteensa museoksi. 

Ennen lähtöämme seuraavaan taidekohteeseen, saimme kuulla, Espoon kaupungin kulttuurikoordinoijalta(?), että meitä haluttaisiin kuvata Espoon päivän nettisivustolle(klik). Kannattaa siis käydä katsomassa, siellä voi olla tuttuja kasvoja. 

Tästä julkisuudesta selvittyämme matkamme jatkui Weegee talolle. Näyttelykeskus Weegeellä taidenälkäisiä odotti viisi museota. Espoon modernin taiteen museo EMMA, Espoon kaupungin museo KAMU, Helinä Rautavaaran museo, Suomen lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo. Takapihalta löysimme vielä arkkitehti Matti Suurosen Futoro-talon. Espoo päivänä saattoi myös osallistua työpajoihin ja erilaisiin teema tapahtumiin. Museoissa oli näyttelyiden lisäksi tarjolla opastuksia. Museoissa ja näyttelyissä sai kierrellä ja katsella kukin omaan tahtiinsa ja mieltymyksiensä mukaan. Kaikki museot antoivat ajattelemista, uusia elämyksiä, nostalgisia hetkiä, historiaa ja nykyaikaa. Elämyskierroksen välillä maistuivat Deli+ Cafen ravintolan antimet ja ateriat. Lopuksi saattoi vielä pitäytyä ostoksilla.

Näyttelyiden ja museokierrosten jälkeen oli mukava istuutua linja-auton penkkiin ja lähteä kotimatkalle. Paluumatkalla kertasimme vielä yhdessä päivän kohteita ja kokemiamme elämyksiä näyttelyissä. Uskoisin, että matka oli virkistävä taidematka mukana olleille. Paluumatkalla suunniteltiin jo seuraavia taidematkoja. 

Teksti ja kuvat Tuija Pietilä-Estrada, matkaopas ja taidesuunnistaja

Tässä vielä taidematkaltamme valokuvia.     

Gallen-Kallelan museo

Huvila, joka aikoinaan oli Gallen-Kallelan koti. Nykyisin toimii kahvilana.

Kahvilan sisältä

Gallen-Kallelan ateljee

Gallen-Kallelan valmistama kaappi.

Ateljeetilaa

Matka jatkuu

Näyttelykeskus WeeGee

Futuro-talo

Modernin taiteen museo EMMA

Helinä Rautavaaran museo

Suomen Kellomuseo

Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä

Kuvataiteen kesäkurssi 2015

Elokuussa lämpimät kesäpäivät saapuivat juuri sopivasti. 14.8 – 16.8. Jokiläänin kansalaisopisto järjesti kesän maalauskurssin Jokioisten kartanon ja sen puistojen ympäristössä. Kuvauskohteet kuten monet rakennukset, puistokäytävät, kujat, polut, puut (lukemattomat tammet ja lehmukset), tarjosivat maalareille inspiroivia näkymiä ja haasteellisia tutkimuskohteita.

Kurssin aluksi perehdyimme muutamiin tärkeisiin asioihin maisemamaalauksen onnistumisen kannalta. Horisontin paikan valinnalla määritellään maisemamaalauksessa se, kuinka paljon kuva-alasta varataan tilaa maatasolle ja taivaalle. Kuvan kerrontaan ja sen jännitteisyyteen voidaan vaikuttaa tilaelementtejä muuttamalla. Valon – ja varjoalueiden arvoja muuttamalla saadaan kuvaan erilaista rytmiä ja tunnelmaa. 

Kartanon puisto tarjosi monia mahdollisuuksia toteuttaa maalaamista. Maisemasta löytyi laaja-alaista näkymää tai herkkää yksityiskohtaa.  Kukin maalari sai etsiä sitä ominta mieli maalauskohdettaan. Kaiken lähtökohtana oli, että maalari löytäisi ne itseään puhuttavimmat maisemanäkymät. Etsimien avulla saattoi rajata maisemaa ja tarkastella sitä tutkien, ennen kuin aloitti maalaamisen tai piirtämisen. Maisemamaalauksia sai toteuttaa eri tekniikoilla ja väreillä. Sallittua kurssilla oli myös (mikäli halusi), lennättää mielikuvitusta ja luoda omia mielenmaisemia maalauspohjille.   

Tässä muutamia kuvia kurssilta, katsojien nautittavaksi.  

 -Tuija