Jokiläänin
kansalaisopiston ja Opistolaisyhdistys ry:n yhteinen taidematka tehtiin
Tuusulan ja Järvenpään rantatien taidekohteisiin. Aikoinaan 1800 - 1900-lukujen
vaihteessa monet Suomen taiteen kultakauden taiteilijoista asettuivat asumaan
Tuusulanjärven rannoille.
Jokiläänin
taideretkeläisten ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Ainola. Ainola on Jean ja Aino Sibeliuksen kotitalo Järvenpäässä.
Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1904.
Parkkipaikalta talolle johtaa idyllinen luonnonpolku. Kun olimme asettuneet
Sibeliuksen saliin, opas kertoi meille elävästi tarinoita Sibeliuksen perheen
elämästä. Säveltäjämestarilla oli ollut arkkitehdilleen kaksi tärkeää toivetta
talonsa suhteen. Sibelius oli halunnut, että hänen sävellyspöytänsä äärestä
voisi nähdä Tuusulan järven rannat ja että salissa olisi muodin mukainen vihreä
kaakelitakka. Saimme todistaa, että takka oli paikallaan, mutta maisema ikkunoiden
takana oli osin muuttunut. Sibeliuksen kodin seinillä näimme monia hienoja
maalauksia ja musiikkityöstä saatuja palkintolaakeriseppeleitä. Väitetään, että
pula-aikana taloudenhoitaja seppeleen ohi kulkiessaan nappasi laakerinlehtiä
valmistamiinsa ruokiin mausteeksi. Sibeliuksen lahjaksi saama flyygeli oli myös
keskeisellä paikalla salissa. Melkein saattoi kuulla säveltäjämestarin soittoa.
Ainolan
puutarhassa teimme kierroksen nauttien kauniista päivästä. Aikoinaan Aino
Sibelius oli hyvin ylpeä tuottoisasta puutarhastaan ja harrastuksestaan.
Ainolan pihapiiristä löytyy myös Sibeliuksien hauta. Sibeliuksen
hautamuistomerkin on suunnitellut heidän vävynsä, arkkitehti Aulis Blomstedt.
Ainola
kierroksen jälkeen kahvittelimme Aulis kahvilassa. Talo on arkkitehti Aulis
Blomstedtin 1970-luvulla suunnittelema talonmiehen asunto, joka toimiin
nykyisin kahvilana.
Kahvitteluhetken
jälkeen suuntasimme kohti Halosenniemeä. Halosenniemi oli aikoinaan
taidemaalari Pekka Halosen ateljee ja hänen perheensä koti. Hirsinen talo valmistui
vuonna 1902 ja sen suunnitteli Pekka Halonen itse veljensä kanssa. Talon
monista ikkunoista näkyy Tuusulanjärvi rantoineen. Tuusulanjärven ympäristö
näkyy myös monissa Halosen maalauksissa.
Pekka ja
Maija Halosen perheen koti toimi usein taiteilijaystävien kohtauspaikkana. Koti
oli viihtyisä ja kodikas. Halosenniemessä pidettiin kotikonsertteja ja
saunailtoja. Myös Pekka ja Maija Halonen olivat innokkaita puutarhureita.
Puutarha tuotti isolle perheelle paljon satoa ja Maijan keittiössä puutarhan
tuotteita hyödynnettiin monipuolisesti.
Halosenniemestä
matka jatkui vielä Lottamuseoon. Lottamuseossa retkeläiset saattoivat
tutustua sotahistorialliseen museoon, joka tallentaa ja esittelee lottien
historiaa. Lottamuseossa söimme lounaaksi mm. Mannerheimin seljankaa. Lopuksi
tutustuimme Lottamuseon pihamaalla vielä mm. patsaisiin ja istutuksiin ennen
kotiinlähtöä.
Linja-automme
kierteli vielä pitkin Tuusulan rantatien maisemia ja samalla kuuntelimme
Sibeliuksen musiikkia. Sibeliuksen musiikissa kuuluu suomalaisen maiseman monet
äänet ja kerrokset. Tuntui hyvältä saada yhdistelmä suomalaista musiikkia ja
luontoa. Taidematkalla saimme kokea vahvaa suomalaista taidetta ja perinnettä.
Siitä on hyvä jatkaa kohti Suomen 100-vuotisjuhlia ja luoda uutta taidetta.
Teksti ja
kuvat: Tuija P-E
Ainola
Halosenniemi
Lottamuseo
